Joko taas yt-neuvottelut

Tehyläisenä luottamusmiehenä sain kutsun yt-neuvotteluun Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä. Reumasairaalassa kevät toi usein tullessaan yt-neuvottelut ja kesälomakauteen kuuluivat lomautukset. Vuoden 2013 lopulla olin keskussairaalassa mukana neuvotteluissa, joiden seurauksena Phsotey toteutti mittavat lomautukset vuoden 2014 aikana. Henkilöstön edustajina emme uskoneet lomautusten tuovan säästöjä. Nyt tiedämme, että niillä aiheutettiin harmia ja haittaa.
 

Reuma oli yksityinen sairaala, jolla ei ollut lakisääteisiä tehtäviä.  Säästäminen henkilöstöä lomauttamalla ja irtisanomalla ei onnistunut. Sairaala päätyi taloudelliseen syöksykierteeseen. Julkisella sektorilla on vastuullaan lakien velvoittamat tehtävät ja toiminta on viranomaisten valvomaa. Sairastaminen ei vähene palveluita lopettamalla.

Muutosta ja uudistumista tarvitaan. Olen kuullut paljon hyviä suunnitelmia, joita ei runnota läpi muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Vaadittu vauhti on kohtuuton ja sillä aiheutetaan tuhoja. Ympäristökuntien vuodeosastoja suljetaan pikavauhtia: pitkäaikaispotilaat muuttamat palveluasumiseen ja kiireellisen hoidon tarvitsijat hoidetaan keskitetysti. Hallinnon säästöjä haetaan yt-neuvotteluissa, joiden kohderyhmänä ovat laitoshuoltajat, ravitsemustyöntekijät ja sihteerit. Huolestunut kysymys on: siirtyvätkö heidän tehtävänsä neuvottelujen ulkopuolelle jätetyn hoitohenkilöstön tehtäväksi?
 

Heinolassa terveyskeskuksen pitkäaikaisosastot lakkautettiin 2011. Potilaat muuttivat entiselle Reumalla ja heistä tuli vuokralaisia tehostetussa palveluasumisessa. Se oli suuri muutos. Kolmen kilometrin etäisyys tuntuu tänään vähäiseltä. Silloin tunnelma oli toinen. Nyt iittiläinen vanhus saattaa päätyä hoiva-asumiseen Lahteen. Heinolassa muutos aiheutti kuohunnan, jonka seurauksena sosiaali- ja terveyslautakunta erotettiin. Sittemmin elo Mäntyläkodissa vanhalla Reumanmäellä on rauhoittunut.
 

Keskussairaalan sairaanhoitajana tiedän ja faktaakin asiasta löytyy – keskussairaalan kalliilla hoitopaikoilla hoidetaan jatkuvasti potilaita, jotka voisivat saada tarvitsemansa hoidon terveyskeskuksien vuodeosastoilla tai vastaanotoilla. Vika ei ole potilaiden vaan toiminnan rakenteen. Vain Akuutti 24:ssä on ihminen tavattavissa ja hoitoa tarjolla vuorokauden ympäri. Moni päätyy keskussairaalan vuodeosastoille.
 

Ensi viikolla olemme hyvinvointikuntayhtymässä jälleen yt-neuvottelupöydässä. Yhtymähallituksen puheenjohtaja McCarron toteaa 15.3.2017 Ylen haastattelussa: ”Kuuden viikon lakisääteisestä aikataulusta pidetään kiinni – ylimääräistä aikaa ei veivata, mutta yt:t ovat aidot.” Yhtymähallituksen puheenjohtajan on hyvä tietää, että vuoden 2013-2014 neuvotteluissa työnantaja jatkoi neuvotteluja omasta tarpeestaan. Neuvottelujen edetessä työnantajalle selvisi tehtävän laajuus ja vaikeus. Julkisen organisaation, joka toteuttaa lakien säätelemää tehtävää, on kannettava vastuunsa.

Kirsi Lehtimäki, tehyläinen luottamusmies ja heinolalainen kaupunginvaltuutettu (sd)

Fiksut päätökset Heinolassa

Kiitos kaupunginhallitukselle päätöksestä, jonka perusteella se esittää valtuustolle lisämäärärahaa perusopetuksen koulunkäyntiavustajien palkkoihin.

Laura Paronen kertoi kirjoituksessaan7.3. pitkäaikaissairaan lapsen koulupäivästä ja painotti, etteivät avustajat ole vain häiriökäyttäytyvien lasten tukena.

Avustajamäärän tarve ei ole seurausta huonosta kasvatuksesta ja riittämättömästä vanhemmuudesta. Ajattelemattomat heitot huonoista vanhemmista satuttavat heitä, jotka ovat jo valmiiksi rankkojen paineiden alla.

Nyt aikuisten lasten äitinä tiedän, että erityislapsen tai pitkäaikasairaan lapsen kasvatus edellyttää poikkeuksellista vahvuutta, viisautta ja sinnikkyyttä. Itse tarvitsin tukea, että pystyin hallitsemaan surua ja huolta, jota tunsin.

Aikaisemmassa sairaanhoitajan tehtävässäni hoidin pitkäaikaissairaita lapsia. Lapsi vastusti pelottavaa toimenpidettä ja itki, kun häneen sattui. Vanhemman sydäntä puristi huoli sairauden ennusteesta ja vaikutuksista lapsen tulevaisuuteen.

Äitinä olen taistellut monet taistelut lievästi kehitysvammaisen lapsen opetuksen ja kuntoutuksen järjestymiseksi. Nyt elän aikuistuvan nuoren rinnalla. Monista huolista selvinneenä olen vahvempi ja uskon, että elämä kantaa.

Edellisellä valtuustokaudella emeritusprofessori Matti Rimpelä vieraili Heinolan kaupunginvaltuustossa ja haastoi päättäjät tukemaan lasten koulunkäynnin sujumista. Hän ehdotti avustajamäärien reilua lisäämistä. Rimpelän ajatus oli: ”Koulunkäynnin sujuminen kannattelee lasta silloinkin, kun hänen kotoa saamansa tuki ei ole riittävä.” Ryhdyimme toimeen ja syntyi lastensuojelun kriisiohjelma, jonka osana myös koulujen avustajamääriä lisättiin.

Matti Rimpelä puhui oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Lastensuojelun kriisi tilanne keskustelutti valtuustoa. Olimme huostaanottotilastoissa Suomen kärkisijoilla. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvoi rajusti. Vuosikustannukset yhden lapsen sijoittamisesta laitokseen voivat edelleen olla 40 000 – 100 000 euroa. Alaikäisen päihdenuoren saaminen turvaan voi maksaa 100 000 euroa vuodessa.

Olin sivistyslautakunnan jäsenenä laatimassa lastensuojelun kriisiohjelmaa. Siihen sisältyi lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita ja toimenpiteitä

Puhuimme poislähettämisen kulttuurista, jonka kaikki halusimme lopettaa. Sivistystoimen ja soten yhteistyön tuloksena syntyi uusia ja käytännöllisiä ideoita. Halusimme auttaa lapsia, nuoria ja perheitä Heinolassa. Silloin tehtiin oikeita satsauksia ja vaikutukset näkyvät lastensuojelun kustannuksissa miljoonaluokan säästöinä. Ongelmaa ei ratkaista yhdellä ohjelmalla vaan se edellyttää ammattilaisten jatkuvaa yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä.

Heinolassa riittää edelleen haasteita ratkottaviksi. Meillä on poikkeuksellisen paljon työttömyyttä, yksinhuoltajuutta ja lapsiperheköyhyyttä. Taloudelliset vaikeudet horjuttavat vanhemmuutta. Pienessäkin kunnassa hyvinvointierot ovat suuria ja lapset ovat lähtökohdiltaan eriarvoisessa asemassa. Nyt valtuustokauden vaihtuessa on jälleen ajankohtaista keskustella arvoista ja linjauksista. Kokemuksesta tiedämme, että kannattaa tehdä viisaita satsauksia kaiken ikäisten heinolalaisten hyvinvointiin. Se on myös taloudellisesti järkevää.

Kirsi Lehtimäki

Kaupunginvaltuutettu, sd

Kuntavaaliehdokas, sd