Fiksut päätökset Heinolassa

Kiitos kaupunginhallitukselle päätöksestä, jonka perusteella se esittää valtuustolle lisämäärärahaa perusopetuksen koulunkäyntiavustajien palkkoihin.

Laura Paronen kertoi kirjoituksessaan7.3. pitkäaikaissairaan lapsen koulupäivästä ja painotti, etteivät avustajat ole vain häiriökäyttäytyvien lasten tukena.

Avustajamäärän tarve ei ole seurausta huonosta kasvatuksesta ja riittämättömästä vanhemmuudesta. Ajattelemattomat heitot huonoista vanhemmista satuttavat heitä, jotka ovat jo valmiiksi rankkojen paineiden alla.

Nyt aikuisten lasten äitinä tiedän, että erityislapsen tai pitkäaikasairaan lapsen kasvatus edellyttää poikkeuksellista vahvuutta, viisautta ja sinnikkyyttä. Itse tarvitsin tukea, että pystyin hallitsemaan surua ja huolta, jota tunsin.

Aikaisemmassa sairaanhoitajan tehtävässäni hoidin pitkäaikaissairaita lapsia. Lapsi vastusti pelottavaa toimenpidettä ja itki, kun häneen sattui. Vanhemman sydäntä puristi huoli sairauden ennusteesta ja vaikutuksista lapsen tulevaisuuteen.

Äitinä olen taistellut monet taistelut lievästi kehitysvammaisen lapsen opetuksen ja kuntoutuksen järjestymiseksi. Nyt elän aikuistuvan nuoren rinnalla. Monista huolista selvinneenä olen vahvempi ja uskon, että elämä kantaa.

Edellisellä valtuustokaudella emeritusprofessori Matti Rimpelä vieraili Heinolan kaupunginvaltuustossa ja haastoi päättäjät tukemaan lasten koulunkäynnin sujumista. Hän ehdotti avustajamäärien reilua lisäämistä. Rimpelän ajatus oli: ”Koulunkäynnin sujuminen kannattelee lasta silloinkin, kun hänen kotoa saamansa tuki ei ole riittävä.” Ryhdyimme toimeen ja syntyi lastensuojelun kriisiohjelma, jonka osana myös koulujen avustajamääriä lisättiin.

Matti Rimpelä puhui oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Lastensuojelun kriisi tilanne keskustelutti valtuustoa. Olimme huostaanottotilastoissa Suomen kärkisijoilla. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvoi rajusti. Vuosikustannukset yhden lapsen sijoittamisesta laitokseen voivat edelleen olla 40 000 – 100 000 euroa. Alaikäisen päihdenuoren saaminen turvaan voi maksaa 100 000 euroa vuodessa.

Olin sivistyslautakunnan jäsenenä laatimassa lastensuojelun kriisiohjelmaa. Siihen sisältyi lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita ja toimenpiteitä

Puhuimme poislähettämisen kulttuurista, jonka kaikki halusimme lopettaa. Sivistystoimen ja soten yhteistyön tuloksena syntyi uusia ja käytännöllisiä ideoita. Halusimme auttaa lapsia, nuoria ja perheitä Heinolassa. Silloin tehtiin oikeita satsauksia ja vaikutukset näkyvät lastensuojelun kustannuksissa miljoonaluokan säästöinä. Ongelmaa ei ratkaista yhdellä ohjelmalla vaan se edellyttää ammattilaisten jatkuvaa yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä.

Heinolassa riittää edelleen haasteita ratkottaviksi. Meillä on poikkeuksellisen paljon työttömyyttä, yksinhuoltajuutta ja lapsiperheköyhyyttä. Taloudelliset vaikeudet horjuttavat vanhemmuutta. Pienessäkin kunnassa hyvinvointierot ovat suuria ja lapset ovat lähtökohdiltaan eriarvoisessa asemassa. Nyt valtuustokauden vaihtuessa on jälleen ajankohtaista keskustella arvoista ja linjauksista. Kokemuksesta tiedämme, että kannattaa tehdä viisaita satsauksia kaiken ikäisten heinolalaisten hyvinvointiin. Se on myös taloudellisesti järkevää.

Kirsi Lehtimäki

Kaupunginvaltuutettu, sd

Kuntavaaliehdokas, sd